Puhuttaessa Kreikkalaisesta mytologiasta moni usein miettii
sen totuudenmukaisuutta – perustuuko kaikki tieto vain runoihin ja suullisesti
levinneisiin valheisiin, vai onko kuvien, patsaiden, kertomusten, runojen,
mosaiikkitöiden ja maalausten takana jotain suurempaa, kenties nykyihmisen ymmärtämättömissä
olevia asioita? Onko kadonnut Atlas vain taru jostain paremmasta? Oliko Zeus
oikeasti olemassa? Kreikkalainen mytologia on täynnä salaperäisyyksiä ja
mysteerejä, joita lukuiset tiedemiehet ja tutkijat ovat yrittäneet kautta
aikojen selvittää.
Kreikkalaisessa
mytologiassa korostuu suuresti Jumalien, taruolentojen ja kertomusten merkitys.
Kykloopit, kentaurit ja jumalat kiehtovat monia, sillä niissä on jotain
mysteerisen vetävää. Vetävämmäksi kertomukset tekevät se, että niiden
tapahtumapaikat ja arkkitehtuuri eivät perustu pelkkiin satuihin: yli kaksituhatta
metriä korkea Olympos-vuori kohoaa edelleen Kreikassa keskellä mytologian syntyseutuja
ja tarujen Troijan rauniot löydettiin Luoteis –Turkista vuonna 1870. Yli 2700–vuotias
maailma kiinnostaa ihmisiä edelleen ja tarjoaa rikkauksiaan ja mysteereitään
ratkaistavaksi – Tervetuloa tutustumaan Faktan ja fiktion sekoittamaan
maailmaan!
Kreikkalaisen mytologian
syntyseuduilla
|
Troija |
Kreikkalainen mytologia sijoittuu aikaan ennen ajanlaskumme
alkua. Keskeisimmiksi tapahtumapaikoiksi ovat nykyisen käsityksen mukaan
muodostuneet Olympos-vuori ja sen ympäristö, Zeuksen temppeli, Ateena ja sen
ympäristö, Troija sekä manala. Nykyajan ihminen on viime vuosisatoina
kiinnostunut Kreikan mytologiasta suuresti, jonka seurauksena siitä tiedetään
yhä enemmän – Olymposvuoren valloitus 1913 kumosi Jumalien olemassaolon ja
nykyinen käsityksemme kuolemasta on täysin erilainen kuin ennen.
Tarujen Troija
Tarujen
Troija on elävä esimerkki kreikkalaisen mytologian todenmukaisuudesta.
Troijassa käytiin Homeruksen Ilias-runokokoelman mukaan mittavia taisteluja
kreikkalaisten ja troijalaisten välillä. Kaupunki oli pitkään pelkkä taru,
kunnes saksalainen liikemies ja arkeologi Heinrich Schliemann vahvisti Troijan
olemassaolon 1870-luvulla.
|
Spartan kuninkaan vaimo Helena | . |
Troijan sota perustuu myyttiseen tarinaan Jumalien ja
ihmisten välisistä ristiriidoista. Tarina alkaa Thessalian kuninkaan Peleuksen
ja merenjumalatar Thetiin häistä. Hääpari jätti kutsumatta juhliin yhden
vieraan, eripuraisuuden jumalattaren Eriksen, joka suutuspäissään heitti saliin
oman häälahjansa – kultaisen omenan, jossa oli teksti ”kauneimmalle”. Troijan
prinssi Paris joutui ratkaisemaan kelle omena kuuluu. Kolme häihin kutsuttua
jumalatarta yrittivät saada omenan itselleen lupaamalla erilaisia asioita:
Valtaa, Kunniaa sekä maailman kauneimman naisen käden. Villi sinkkumies valitsi
totta kai naisen, Spartan kuninkaan puolison. Riita naisesta johti
massiiviseen, vuosikymmeniä kestävään Troijan sotaan.
Spartan kuningas yritti valloittaa Troijan lukuisia kertoja
ja saada vaimonsa takaisin. Kreikkalaiset ilmoittivat antautuneensa sodasta,
mutta taustalla olikin viisas juoni – Troijalaisille annettiin lahjaksi iso
puuhevonen antautumisen merkiksi. Sota päättyi kreikkalaisten voittoon, sillä
hevonen oli täynnä verenhimoisia sotilaita, jotka janoisesti vannoivat kostoa.
Kreikkalaisten avatessa porttinsa hevosen sisäänkuljettamiseksi kreikkalaiset
iskivät humaltuneiden troijalaisten kimppuun ja tappoivat lähes kaikki – Taru
mahtavasta Troijasta oli vihdoin lopussa.
Nykyisen käsityksen
mukaan Troija on rakennettu uudelleen monia kertoja. Kaivauksien ansioista on
saatu muodostettua tarkat piirustukset ja veistokset siitä, miltä Troija on
aikoinaan näyttänyt.
Mystinen Olympos-vuori
Kreikan mytologiasta puhuttaessa mieleen tulee usein heti
ensimmäisenä jumalat – heidän erikoistaitonsa, luonteensa sekä myös paikka,
jossa he asuivat. Kreikan mytologian kukoistuksen aikaan ihmiset uskoivat, että
Jumalat hallitsevat maailmaa korkean Olympos-vuoren huipulta. 2019 metriä
korkea vuori oli kauan tutkimattomana, sillä uskottiin, että sen ympäristöä
hallitsivat jumalalliset voimat. Vuonna 1913 tehty patikkaretki vuoren huipulle
osoitti tarut kuitenkin valheiksi. Ennen aikaan jumalia kuitenkin pelättiin ja
heitä kunnioitettiin niin paljon, ettei vuoren valloitus ollut edes kenenkään
mielissä aikaisina aikoina.
(Elisa)
Olymposvuoren jumalia ja muita taruolentoja
ZEUS
Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala sekä taivaan,
tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala. Zeus on yksi titaanien Kronos ja
Rhea kuudesta jälkeläisestä, jotka ovat Zeus, Hera, Poseidon, Demeter, Hestia
ja Hades. Zeus kukisti isänsä Kronoksen ja tämän kannattajat titaanit
kymmenvuotisessa sodassa, jolloin hänestä tuli ylijumala.
Zeus hallitsi ylijumalana Olympos-vuorella muiden
olympolaisten jumalien kanssa. Hän oli myös monen sankarin isä.
Hän meni myös naimisiin siskonsa Heran kanssa ja heillä on
neljä jälkeläistä, jotka ovat Ares, Eileithyia, Hefaistos ja Hebe. Zeus oli
tosin hyvin uskoton aviomies ja hän vietteli useita titaaneja, nymfejä sekä
kuolevaisia naisia, joiden kanssa hän myös sai useita lapsia, joista tunnetuin
oli sankari Herakles (Herkules).
ATHENE
Athene oli Ateenan suojelusjumalatar ja Zeuksen lapsi. Hän
on sotataidon, tiedon, viisauden sekä kaupunkien ja valtioelämän vaalija. Hän
oli sodanjumalan Areksen vastakohta, sillä Ares oli hyvin kuumapäinen, mutta
Athene suosi taisteluissa taktiikoita ja strategioita, jonka takia hän oli
nimenomaan järjestäytyneen, saalista tuottavan taistelun jumaltar.
AFRODITE
Afrodite on rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden
ja seksualisuuden jumalatar, jonka takia häntä kuvataan usein taiteessa
luonnolliseksi kauniiksi naiseksi. Hänen tunnuksiaan ovat kyyhkynen ja
kultainen omena, jotka hän on myytin mukaan saanut Pariilta ennen Troijan
sotaa.
Hänen rakastajansa oli sodan jumala Ares ja heidän lapsensa
on rakkauden jumala Eros.
TITAANIT
Titaanit ovat Uranoksen eli taivaan ja Gaian eli maaemon
poikia ja tyttäriä. Titaaneita oli alun perin kaksitoista: Okeanos, Koios,
Krios, Hyperion, Iapetos, Kronos, Theia, Rhea, Themis, Mnemosyne, Foibe ja
Tethys. Titaanit kukistivat Uranoksen ja hallitsivat Kronoksen johdolla, ennen
kuin Zeus kukisti Kronoksen.
SANKARIT
Sankareiden seikkailut ovat yksinäisiä, voimakkaasti
mielikuvituksellisia ja sadunomaisia, sisältäen surrealistisia hirviöitä.
Sankareista suosituin on puolijumala Herakles, joka suoritti 12 urotyötä
kuningas Eurystheukselle saadakseen kuolemattomuuden ja päästäkseen
kuninkaaksi.
(Tiia)
HAADES TAI HADES
Haades on
titaanien Kronoksen ja Rhean yksi kuudesta lapsesta.
Hän on
ylijumala Zeuksen veli.
Vaikka
Haades on Zeuksen veli ja merkittävä jumala, hän ei asu muiden jumalien tapaan
Olympos-vuorella vaan Manalassa.
Kun
veljekset jakoivat maailmaa keskenään, Haades sai manalan herruuden ja hänen
tehtävänsä on huolehtia vainajien hyvinvoinnista kuolemanjälkeisessä elämässä.
Haades on
kuvattu synkäksi ja armottomaksi henkilöksi, joka ei pitänyt jumalista eikä
kuolevaisista, mutta muinaiset kreikkalaiset pitivät häntä oikeudenmukaisena ja
he arvostivat häntä.
Uskottiin
myös että Haadeksen nimen sanominen ääneen tuottaisi huonoa onnea, hänestä
käytettiin siksi monia eri nimiä. Esimerkiksi Klymenos (maineikas).
Kreikkalaiset
uhrasivat Haadekselle eläimiä. Palvontamenoihin on väitetty kuuluvan myös ihmisuhreja.
APOLLON
Apollon on
Zeuksen ja Leton poika ja hänen kaksoissisar on Artemis.
Hän oli valon,
auringon, harmonian, musiikin, taiteiden sekä ennustusten jumala. Hän oli myös
parantaja.
Apollon on
helppo tunnistaa antiikin taiteessa tunnusmerkeistään, laakeriseppeleestä ja
lyyrasta. Jousi on myös hänen symbolinsa, hän voi ampua vahingoittavia nuolia,
mutta myös parantavia nuolia. Hänet kuvataan usein myös alastomana ja
pitkähiuksisena.
ARTEMIS
Artemis on
Zeuksen ja Leton tytär ja hänen kaksoisveljensä on Apollon.
Hän edisti
kasvullisuutta ja varttuva elämää. Hän oli öisen taivaan ja kuun, metsästyksen,
puhtauden ja neitsyyden jumalatar.
Artemiksen
tunnistaa lyhyestä tunikasta ja hänen kädessään on jousi ja nuoliviini. Hänen
viereensä kuvataan yleensä juoksemaan valkoinen naarashirvi.
(Hanna)
Lähteet:
Sivun nimi: Historia ja mytologia
Sivun ylläpitäjä: Yle.fi
Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 13:34
Sivun nimi: Atlantis
Sivun ylläpitäjä: Skepsis.ry
Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 14:56
Sivun nimi: Makieta Troja
Sivun ylläpitäjä: Wikimedia Commons
Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 15:20
Sivun nimi: Troija
Sivun ylläpitäjä: Wikipedia – Vapaa tietosanakirja
Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 15:32
Sivun nimi: Kreikkalainen mytologia
Sivun ylläpitäjä: Wikipedia – Vapaa tietosanakirja
Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 15:32
Sivun nimi: Helen of troy
Sivun ylläpitäjä: Wikipedia – Vapaa tietosanakirja
Päivämäärä ja kellonaika: 22.1.2015, klo 15:22
(Elisa)
http://www.greekmythology.com/Olympians/Zeus/zeus.html
15.01.2015 14.30
http://oppiminen.yle.fi/kreikka/tavat-kulttuuri/athene-ateenan-suojelusjumalatar
15.01.2015 14.15
http://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus 15.01.2015 13.40
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrodite 15.01.2015 15.10
http://fi.wikipedia.org/wiki/Athene 15.01.2015 14.50
http://fi.wikipedia.org/wiki/Titaani_(mytologia) 15.01.2015
15.15
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_mytologia#Sankariaika
21.01.2015 18.05
http://www.greekmythology.com/Myths/Heroes/Heracles/heracles.html
22.01.2015 15.20
(Tiia)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Artemis
15.1.2015 15:27
http://fi.wikipedia.org/wiki/Haades
15.1.2015 14:29
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apollon
15.1.2015 14:50
http://nn.wikipedia.org/wiki/Hades#mediaviewer/File:Hades%26cerberus-AviadBublil.JPG
(Hanna)