Kreikkalainen mytologia – Totta vai tarua?

Puhuttaessa Kreikkalaisesta mytologiasta moni usein miettii sen totuudenmukaisuutta – perustuuko kaikki tieto vain runoihin ja suullisesti levinneisiin valheisiin, vai onko kuvien, patsaiden, kertomusten, runojen, mosaiikkitöiden ja maalausten takana jotain suurempaa, kenties nykyihmisen ymmärtämättömissä olevia asioita? Onko kadonnut Atlas vain taru jostain paremmasta? Oliko Zeus oikeasti olemassa? Kreikkalainen mytologia on täynnä salaperäisyyksiä ja mysteerejä, joita lukuiset tiedemiehet ja tutkijat ovat yrittäneet kautta aikojen selvittää. 

            Kreikkalaisessa mytologiassa korostuu suuresti Jumalien, taruolentojen ja kertomusten merkitys. Kykloopit, kentaurit ja jumalat kiehtovat monia, sillä niissä on jotain mysteerisen vetävää. Vetävämmäksi kertomukset tekevät se, että niiden tapahtumapaikat ja arkkitehtuuri eivät perustu pelkkiin satuihin: yli kaksituhatta metriä korkea Olympos-vuori kohoaa edelleen Kreikassa keskellä mytologian syntyseutuja ja tarujen Troijan rauniot löydettiin Luoteis –Turkista vuonna 1870. Yli 2700–vuotias maailma kiinnostaa ihmisiä edelleen ja tarjoaa rikkauksiaan ja mysteereitään ratkaistavaksi – Tervetuloa tutustumaan Faktan ja fiktion sekoittamaan maailmaan!

Kreikkalaisen mytologian syntyseuduilla

Troija

           Kreikkalainen mytologia sijoittuu aikaan ennen ajanlaskumme alkua. Keskeisimmiksi tapahtumapaikoiksi ovat nykyisen käsityksen mukaan muodostuneet Olympos-vuori ja sen ympäristö, Zeuksen temppeli, Ateena ja sen ympäristö, Troija sekä manala. Nykyajan ihminen on viime vuosisatoina kiinnostunut Kreikan mytologiasta suuresti, jonka seurauksena siitä tiedetään yhä enemmän – Olymposvuoren valloitus 1913 kumosi Jumalien olemassaolon ja nykyinen käsityksemme kuolemasta on täysin erilainen kuin ennen.

Tarujen Troija

            Tarujen Troija on elävä esimerkki kreikkalaisen mytologian todenmukaisuudesta. Troijassa käytiin Homeruksen Ilias-runokokoelman mukaan mittavia taisteluja kreikkalaisten ja troijalaisten välillä. Kaupunki oli pitkään pelkkä taru, kunnes saksalainen liikemies ja arkeologi Heinrich Schliemann vahvisti Troijan olemassaolon 1870-luvulla.

Spartan kuninkaan vaimo Helena

.

            Troijan sota perustuu myyttiseen tarinaan Jumalien ja ihmisten välisistä ristiriidoista. Tarina alkaa Thessalian kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin häistä. Hääpari jätti kutsumatta juhliin yhden vieraan, eripuraisuuden jumalattaren Eriksen, joka suutuspäissään heitti saliin oman häälahjansa – kultaisen omenan, jossa oli teksti ”kauneimmalle”. Troijan prinssi Paris joutui ratkaisemaan kelle omena kuuluu. Kolme häihin kutsuttua jumalatarta yrittivät saada omenan itselleen lupaamalla erilaisia asioita: Valtaa, Kunniaa sekä maailman kauneimman naisen käden. Villi sinkkumies valitsi totta kai naisen, Spartan kuninkaan puolison. Riita naisesta johti massiiviseen, vuosikymmeniä kestävään Troijan sotaan.

            Spartan kuningas yritti valloittaa Troijan lukuisia kertoja ja saada vaimonsa takaisin. Kreikkalaiset ilmoittivat antautuneensa sodasta, mutta taustalla olikin viisas juoni – Troijalaisille annettiin lahjaksi iso puuhevonen antautumisen merkiksi. Sota päättyi kreikkalaisten voittoon, sillä hevonen oli täynnä verenhimoisia sotilaita, jotka janoisesti vannoivat kostoa. Kreikkalaisten avatessa porttinsa hevosen sisäänkuljettamiseksi kreikkalaiset iskivät humaltuneiden troijalaisten kimppuun ja tappoivat lähes kaikki – Taru mahtavasta Troijasta oli vihdoin lopussa.

             Nykyisen käsityksen mukaan Troija on rakennettu uudelleen monia kertoja. Kaivauksien ansioista on saatu muodostettua tarkat piirustukset ja veistokset siitä, miltä Troija on aikoinaan näyttänyt.

Mystinen Olympos-vuori

Kreikan mytologiasta puhuttaessa mieleen tulee usein heti ensimmäisenä jumalat – heidän erikoistaitonsa, luonteensa sekä myös paikka, jossa he asuivat. Kreikan mytologian kukoistuksen aikaan ihmiset uskoivat, että Jumalat hallitsevat maailmaa korkean Olympos-vuoren huipulta. 2019 metriä korkea vuori oli kauan tutkimattomana, sillä uskottiin, että sen ympäristöä hallitsivat jumalalliset voimat. Vuonna 1913 tehty patikkaretki vuoren huipulle osoitti tarut kuitenkin valheiksi. Ennen aikaan jumalia kuitenkin pelättiin ja heitä kunnioitettiin niin paljon, ettei vuoren valloitus ollut edes kenenkään mielissä aikaisina aikoina.

(Elisa)

Olymposvuoren jumalia ja muita taruolentoja

ZEUS

Zeus on kreikkalaisen mytologian ylijumala sekä taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala. Zeus on yksi titaanien Kronos ja Rhea kuudesta jälkeläisestä, jotka ovat Zeus, Hera, Poseidon, Demeter, Hestia ja Hades. Zeus kukisti isänsä Kronoksen ja tämän kannattajat titaanit kymmenvuotisessa sodassa, jolloin hänestä tuli ylijumala. 

Zeus hallitsi ylijumalana Olympos-vuorella muiden olympolaisten jumalien kanssa. Hän oli myös monen sankarin isä.

Hän meni myös naimisiin siskonsa Heran kanssa ja heillä on neljä jälkeläistä, jotka ovat Ares, Eileithyia, Hefaistos ja Hebe. Zeus oli tosin hyvin uskoton aviomies ja hän vietteli useita titaaneja, nymfejä sekä kuolevaisia naisia, joiden kanssa hän myös sai useita lapsia, joista tunnetuin oli sankari Herakles (Herkules).

ATHENE

Athene oli Ateenan suojelusjumalatar ja Zeuksen lapsi. Hän on sotataidon, tiedon, viisauden sekä kaupunkien ja valtioelämän vaalija. Hän oli sodanjumalan Areksen vastakohta, sillä Ares oli hyvin kuumapäinen, mutta Athene suosi taisteluissa taktiikoita ja strategioita, jonka takia hän oli nimenomaan järjestäytyneen, saalista tuottavan taistelun jumaltar.

AFRODITE

Afrodite on rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksualisuuden jumalatar, jonka takia häntä kuvataan usein taiteessa luonnolliseksi kauniiksi naiseksi. Hänen tunnuksiaan ovat kyyhkynen ja kultainen omena, jotka hän on myytin mukaan saanut Pariilta ennen Troijan sotaa. 

Hänen rakastajansa oli sodan jumala Ares ja heidän lapsensa on rakkauden jumala Eros.

TITAANIT

Titaanit ovat Uranoksen eli taivaan ja Gaian eli maaemon poikia ja tyttäriä. Titaaneita oli alun perin kaksitoista: Okeanos, Koios, Krios, Hyperion, Iapetos, Kronos, Theia, Rhea, Themis, Mnemosyne, Foibe ja Tethys. Titaanit kukistivat Uranoksen ja hallitsivat Kronoksen johdolla, ennen kuin Zeus kukisti Kronoksen. 

SANKARIT

Sankareiden seikkailut ovat yksinäisiä, voimakkaasti mielikuvituksellisia ja sadunomaisia, sisältäen surrealistisia hirviöitä. Sankareista suosituin on puolijumala Herakles, joka suoritti 12 urotyötä kuningas Eurystheukselle saadakseen kuolemattomuuden ja päästäkseen kuninkaaksi. 


(Tiia)

HAADES TAI HADES

Haades on titaanien Kronoksen ja Rhean yksi kuudesta lapsesta.

Hän on ylijumala Zeuksen veli.

Vaikka Haades on Zeuksen veli ja merkittävä jumala, hän ei asu muiden jumalien tapaan Olympos-vuorella vaan Manalassa.

Kun veljekset jakoivat maailmaa keskenään, Haades sai manalan herruuden ja hänen tehtävänsä on huolehtia vainajien hyvinvoinnista kuolemanjälkeisessä elämässä.

Haades on kuvattu synkäksi ja armottomaksi henkilöksi, joka ei pitänyt jumalista eikä kuolevaisista, mutta muinaiset kreikkalaiset pitivät häntä oikeudenmukaisena ja he arvostivat häntä.

Uskottiin myös että Haadeksen nimen sanominen ääneen tuottaisi huonoa onnea, hänestä käytettiin siksi monia eri nimiä. Esimerkiksi Klymenos (maineikas).

Kreikkalaiset uhrasivat Haadekselle eläimiä. Palvontamenoihin on väitetty kuuluvan myös ihmisuhreja.

APOLLON

Apollon on Zeuksen ja Leton poika ja hänen kaksoissisar on Artemis.

Hän oli valon, auringon, harmonian, musiikin, taiteiden sekä ennustusten jumala. Hän oli myös parantaja.

Apollon on helppo tunnistaa antiikin taiteessa tunnusmerkeistään, laakeriseppeleestä ja lyyrasta. Jousi on myös hänen symbolinsa, hän voi ampua vahingoittavia nuolia, mutta myös parantavia nuolia. Hänet kuvataan usein myös alastomana ja pitkähiuksisena. 

ARTEMIS

Artemis on Zeuksen ja Leton tytär ja hänen kaksoisveljensä on Apollon.

Hän edisti kasvullisuutta ja varttuva elämää. Hän oli öisen taivaan ja kuun, metsästyksen, puhtauden ja neitsyyden jumalatar.

Artemiksen tunnistaa lyhyestä tunikasta ja hänen kädessään on jousi ja nuoliviini. Hänen viereensä kuvataan yleensä juoksemaan valkoinen naarashirvi.

(Hanna)

Lähteet:

Sivun nimi: Historia ja mytologia

Sivun koko osoite: http://oppiminen.yle.fi/kreikka/historia-mytologia

Sivun ylläpitäjä: Yle.fi

Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 13:34

Sivun nimi: Atlantis

Sivun koko osoite: http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/atlantis.html

Sivun ylläpitäjä: Skepsis.ry

Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 14:56

Sivun nimi: Makieta Troja

Sivun koko osoite: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Makieta_Troja_RB.jpg

Sivun ylläpitäjä: Wikimedia Commons

Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 15:20

Sivun koko osoite: http://fi.wikipedia.org/wiki/Troija

Sivun nimi: Troija

Sivun ylläpitäjä: Wikipedia – Vapaa tietosanakirja

Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 15:32

Sivun koko osoite: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_mytologia

Sivun nimi: Kreikkalainen mytologia

Sivun ylläpitäjä: Wikipedia – Vapaa tietosanakirja

Päivämäärä ja kellonaika: 15.1.2015, klo 15:32

Sivun koko osoite: http://en.wikipedia.org/wiki/Helen_of_Troy#mediaviewer/File:Helen_of_Troy.jpg

Sivun nimi: Helen of troy

Sivun ylläpitäjä: Wikipedia – Vapaa tietosanakirja

Päivämäärä ja kellonaika: 22.1.2015, klo 15:22

(Elisa)

http://www.greekmythology.com/Olympians/Zeus/zeus.html 15.01.2015 14.30            

http://oppiminen.yle.fi/kreikka/tavat-kulttuuri/athene-ateenan-suojelusjumalatar 15.01.2015 14.15

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus 15.01.2015 13.40

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrodite 15.01.2015 15.10

http://fi.wikipedia.org/wiki/Athene 15.01.2015 14.50

http://fi.wikipedia.org/wiki/Titaani_(mytologia) 15.01.2015 15.15

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_mytologia#Sankariaika 21.01.2015 18.05

http://www.greekmythology.com/Myths/Heroes/Heracles/heracles.html 22.01.2015 15.20

(Tiia)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Artemis 15.1.2015 15:27

http://fi.wikipedia.org/wiki/Haades 15.1.2015 14:29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Apollon 15.1.2015 14:50

http://nn.wikipedia.org/wiki/Hades#mediaviewer/File:Hades%26cerberus-AviadBublil.JPG 

(Hanna)